Oletteko koskaan tehneet niin pieleen mennyttä lakkausta, että puoliltaöin tulee aika vaihtaa se seuraavaa päivää varten? Ilmoittautukaa, jos teitä on, niin minun ei tarvitse ilmoittautua hoitoon.
Tein tässä jokin ilta oikein kivan manikyyrin, jonka pilasin täysin levittämällä päälle hyvin hentopigmenttiseksi ajattelemaani glitterhenkistä lakkaa. Lakkauksesta tuli ihan kamala. Kaiken lisäksi setti kynsilläni oli niin paksu, että ruttasin sen heti alkaessani raapia jalkojani. (Huomautus tähän; minulla on jaloissa psoriasis, jota tykkään raapia varsinkin unissani. Tästä syystä kärkikulumaa lakkaukseni saavat nopeasti.)
Onneksi minulla on luottolakka, jossa on täydellinen koostumus, täydellinen peittävyys jo kahdella kerroksella. Se vielä kuivuu nopeasti. Mutta mikä vikana?
Se väri! Kyseessä on siis OPI:n Manicurist of Seville, joka on kaikin puolin täydellinen lakka. Märkänä se näyttää kynsilläni vielä hyvänä, mutta kuivuessaan se alkaa muistuttaa kuivunutta verta. Yööööh. Olisin luopunut siitä jo aikoja sitten, ellei sillä olisi niin jumalattomasti näitä hyviä puolia, jotka pelastavat minut huonolta lakkaukselta kolme minuuttia yli puolenyön.
Joo joo, on kynsinauhoilla ja on sitä ja tätä. Mutta tribuutti tälle lakalle kuitenkin. Valitettavasti tässäå kuvassa lakka näyttää harvinaisen hyvältä. En saanut muokkailtua kuvaa vastaamaan täysin todellisuutta, vaikka otinkin kuvat vasta muistaakseni lakan ollessa jo pari päivää vanha. Nyt kolmantena päivänä se on jo paaaaaljon ruskeampi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti